tiistai 26. marraskuuta 2019

Ultra vrk 30

Hui miten jännää se aina onkaan. Onneksi on tuttu eläinlääkäri, joka tietää meidän taustoja, niin voi jutella huolistaan ihan suoraan eikä maalailla mitään ruusuista kuvaa.

Masusta karvaa pois ja katsomaan. Kolmen kohdalla taisin alkaa hengittää :D Molemmin puolin oli näkyvissä pari kolme pentua, eli ihan kivan kokoinen pentu tulossa. Mitään jättisuurta pentuetta en odottanutkaan koska Savulla on kuitenkin jo ikää. Ja toisaalta oman jaksamisen kannaltakin semmonen maltillinen määrä on parempi. Pääasia kuitenkin että on sen verran, että on toiveita että syntyisivät luonnollisesti. Etukäteen jo pohdin etsinkö sektiomahdollisuuden suoraan jos mahassa on vain kaksi pentua. Mukavasti osuu joulukin vielä pentujen syntymään, eli siitä voi sitten arpoa mikä pyhäpäivä olisi mukava päivystyksessä viettää.

Hieman se kyljistä pörröttää erilailla
Nyt vaan peukut pystyyn että loppukin menisi hyvin. Savusta näkee nyt jo ulospäin että tiineenä on, sen verran masu on jo kasvanut tai ainakin turkki sojottaa sen verran pahasti.

Tänään puntarissa kotona napattiin paino talteen ja myös masun mitta. Jos vaikka myöhemmin haluaa vertailla edelliseen tiineyteen. Paino tosin ei ole mitenkään verrannollinen 5 voden takaiseen. Silloin juoksu alkoi hyvin etuajassa ja Savu oli tosi kuivassa kunnossa. Nyt sitä on heinäkuusta asti syötetty vähän extraa sillä silmällä että jos juoksu alkaa ja päästään pentupuuhiin. 3kk lihottaminen on tuottanutkin hyvin tulosta :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti