Pojat 3 vrk

Tänään vietettiin pentujen nimiäisiä lasten kanssa. Tunnetuista klassisista kolmikoista Tupu-Hupu-Lupu, Matti-Teppo-Seppo, Jussi-Janne-Antti, Kasper-Jesper-Joonatan, Athos-Porthos-Aramis, voittajaksi kiilasi Veli Huilu, Veli Viulu ja Veli Ponteva :D

Pennut olivat heti sairaalassa tissille päästyään varsin virkeitä. Veli Huilu ei kuitenkaan päässyt heti imemisen makuun vaan vielä kotiin päästyämme sitä piti avustaa tissiin kiinni. Ostin sille puppy boosteria jo lääkäristä mukaan varmuuden vuoksi ja sitä se saikin jo sairaalassa lähtiessä hieman limakalvoille. Kotona se saatiin avustettuna pikku hiljaa paremmin tissiin kiinni ja eka yö sitä varmisteltiinkin jonkun verran. Pojat painoivat ~260, ~270 ja ~290 syntyessään. Seuraavana aamuna Veljet Ponteva ja Viulu olivat saanut painoa ~20g lisää mutta Veli Huilun paino oli samassa kun syntyessään. Se oli myös hieman laiska hakeutumaan tissille niin annoin sille vielä puppy boosteria ja Savulle  maidontuotantoa tehostavaa lääkettä (primperan) (ensimmäisen se sai jo ensimmäisenä iltana). Sen jälkeen se onkin hienosti hakenut itse tissille ja syönyt hyvin.

Vas. Huilu, päällä Viulu ja alla Ponteva

Possu kolmikko ei ole kyllä nimensä veroinen, painoa on tullut jokaiselle aika maltillisesti vrt mitä meillä yleensä, ja Savu onkin saanut primperania n.3krt/päivässä, eilen illalla tällä erää viimeisen kerran kun Veli Viulu ei ollut puoleen päivään nostanut painoa kun muutamia grammoja. Yön aikana se sitten oli saanut masun täyteen ja 30g lisää painoa. Katsotaan tänään illalla mitä vaaka pennuille näyttää ja päätetään sitten vieläkö buustataan maidon tuontoa. Painon noususta en sinällään ole ollut huolissani, mutta pennut ovat olleet aika levottomia ja jatkuvasti tissillä. Normaalisti tämä olisi ihan hyväkin, mutta Savu on ollut todella huolehtivainen. Se alkoi kotona heti hoitamaan pentuja hyvin tarkasti, se ei nukkunut varmaan pariin vuorokauteen kun vajaa 5minuutin pätkiä ja vahti poikia ei niinkään ihmisiltä vaan lähinnä putsasi, kuulosteli ja tarkkaili niitä herkeämättä. Nuolemista sitä piti käskeä rajoittamaan, se oli jonkun verran kiinnostunut poikien navoista ja pelkäsin ettei sille tehdyt napaviritykset kävisi. Se saa edelleen kipulääkettä ja ensimmäiset kaksi satsia annoin hieman etuajassa jopa koska se oli sen verran epänormaali (vrt. kun yleensä on hyvin rento ja rauhallinen). Olemme koittaneet kotona rauhoittaa tilannetta ja nuoriso onkin viettänyt aikaa mahdollisimman kaukana pentuhuoneessta. Niittihän toki haluaisi kovasti pentuhuoneeseen ja se norkoileekin  pentuhuoneen ovella heti kun silmävälttää. Lapset on pikaisesti käyneet pentuja katsomassa parin metrin päästä mutta muuten Savu onkin sitten ollut rauhassa. Olen nukkunut pentuhuoneessa ja toki käyn katsomassa muutenkin pentuja,


Jonkin verran Savulla pakkaa maito etunisiin ja olenkin koittanut poikia niille laittaa aina kun ovat menossa tissille mun siellä ollessa. Tänään tyhjentelin pahimpia möykkyjä suihkussa. Sinällään hieman ärsyttävää että etutissit pakkaa ja mutta kuitenkaan maitoa ei ole mitenkään äärettömästi, Pojista huomaa heti jos maitoa on vähän, sen verran ne ovat aktiivisempia ja nukkuvat vähemmän. Ja Savu vahtii niitä vielä tarkempaa.

Eilen Savu kuitenkin alkoi nukkumaan oma-aloitteisesti. Tulin tulokseen ettei mun siellä vahtiminen auta, ja viritin kameran kuvaamaan ja poistuin huoneesta.  Se myös oma-aloitteisesti poistui laatikosta tänään pissahädän ajamana, aiemmin se piti suurinpiirtein nostaa. Kiireellä se menee takaisin. Pojat painaa nyt ~380-390 eli hyvin ne ovat loppupeleissä maitoa saaneet, hieman epätasaisesti vain. Ne ovat pirteitä mutta nukkuvat tyytyväisinä. Savu myös nukkuu rauhallisesti ja suhtautuu munkin pentulasssa käyntiin enemmän mielissään kuin huolehtien.

Eli siis kaikki oikein hyvin :)

Muutama kännykkäräpsäisy mitä olen ottanut, katsotaan jos saisi jotain kuvia piakkoin oikein otettua.

Veli Huilulla on hassuja vauhtiraitoja kauluksen sijaan. Se on syntymäpainoltaa suurin pennuista.

Vas. Viulu, jollain on eniten valkoista pennuista, keskellä Hiulu ja oikealla Ponteva

Pallopää Pontevalla ei ole niskassa ollenkaan valkoista,

Synnytys

Tapaninpäivä, aamulämpö 36.9 astetta eli kiltti ja hyvin koulutettu koira tähtäsi pennun viikon ainoalle arkipäivälle niin kuin epäilin ja toivoin ;)

Menin itse iltapäivällä pentuhuoneeseen pötköttämään, ja Savu tuli sinne perässä ja hyväksyi pentulaatikon sopivaksi paikaksi. Siellä se pötkötteli sitten illan ja yön tyytyväisenä, välillä läähätellen ja välillä nukkuen. Missään vaiheessa se ei ollut levoton. Lämpö tippui 36.6 asteesee, ja nousi yöllä välillä 36.9 mutta laski taas takaisin 36.6. 

Aamupäivän aika lämpö nousi 37 asteeseen, mutta Savun olotilassa ei tapahtunut mitään muutosta. Se läähätteli välillä hieman mutta saattoi nukkua pitkiä pätkiä. Ulkona se oli iloinen, tarjosi leikkiä eikä mitään tyhjentelyä tms ilmennut. Ei mitään viittteitä että synnytys olisi alkamassa. En myöskään saanut pentujen liikkeitä tuntumaan enää lainkaan.

Jossain vaiheessa pistin takarajaksi klo 14, ja kun silloinkaan ei mitään edistystä ollut tapahtunut. Soitin evidensiaan että tulisimme ainakin katsomaan tilanteen. He olivat samaa mieltä, koska potilastiedoissa näki mitä viimeksi kävi.

Sairaalassa oli jonoa, ja jouduimme jonkun aikaa odottelemaan. Savu ultrattiin, ensimmäisenä ruudulle osuneesta pennusta ei saatu sykettä näkymään lainkaan, seuraavalla oli kuitenkin syke, mutta hieman jo alentunut ja kolmannen sydän sykki terhakkaasti. Samantien tehtiin sektiopäätös, jospa vielä kaksi saataisiin pelastettua. Aika mustissa fiiliksissa Savu vietiin suoraan leikkuriin ja me lähdettiin aulaan odottelemaan. Reilu puolituntia myöhemmin hoitaja tuli pyytämään meitä tulemaan ulkokautta takatiloihin, pakko oli jo kysyä monta jäi, ja hieman ihmetellen kuuntelin kun huikkasi että kaikki elossa!

Pian saatiin sitten laatikossa kolme eläväistä pentua, kaikki poikia :D joka oli ehdottomasti toivotumpi vaihtoehto kuin kolme tyttöä, sillä ihania poikakoteja oli niin monta odottamassa. Pennut olivat kuulemma ihan samantahtisesti vironneet synnyttyään, eikä mitään syytä ollut miksei yhden syke ollut näkynyt. Aika mahtavaa <3

Pian saatiin Savukin paikalle ja pennut tissille ja sitten maksun kautta kotiin. Halpaa ei tosiaankaan ollut mutta pääasia että kaikki neljä olivat kunnossa.

Savu steriloitiin samalla, kohtuaan se ei enää tarvitsisi ja istukat olivat olleet niin tiukkaan vielä kiinni, että riski verenvuotoon olisi ollut. Ja säästyypä sterilointikulut sitten myöhemmin.

Röntgen 53 vrk

Käytiin tänään röntgenissä katsomassa vatsan sisältö. Oma ajatus oli että isompi kuin viimeksi, muttei niin iso ette siellä voi montaa silti olla.

Kolme pentua röntgen löysikin. Pieni helpostus, koska olin tosissani ajatellut kerjääväni suunnitellun sektion jostain jos pentuja olisi ollut vain kaksi.

Kolme koitetaan lähteä synnyttämään, ja onhan siinä toki sitten parempi todennäköisyys että jotain jää eloon edes.

Masumitat 49vkr (lisäystä 32vrk) 8cm eteen ja 9cm taakse. Paino +1,8kg

Viikot 5-7

Maha ei ultran jälkeen alkanut kasvaa kovinkaan hurjaa tahtia, hyvin maltillisesti ja senttejä ei tullu lisää ennen 7 viikkoa nimeksikään. Seitsemännellä viikolla kuitenkin maha otti vähän spurttia ja oma jännittämistä hieman helpotti kun edellisen tiineyden röntgenin aikaiset lukemat saavutettiin jo 45vrk kohdalla. Selvää kuitenkin ettei mitään isoa pentuetta tule tälläkään kerralla.

Savu on voinut hyvin. Ruoka vaihdettiin heti ultran jälkeen Acanan small and medium puppy ruokaan. Kuudenvkon jälkeen lisäsin määrää hieman.